Windsor & my first baseball game

Hennun visiitin ja kaiken viikon aikana tehdyn turisteilun jälkeen olin ihan kuollu. Toisinsanoen sain jonkun flunssanpoikasen, minkä kanssa tuskailin työviikon läpi. Perjantaina suostuin ilomielin jäämään kotiin lapsenvahdiksi lepäämään. Tästä seurauksena olin kerrankin lauantaiaamuna aikasin hereillä, ja päätin vihdoin lähteä Kanadan puolelle käymään. Olin aikasemmin viikolla kuullut radiosta, että Detroitista toispuoljokkee sijaitsevassa Windsorissa olisi Balloonapalooza-festari, minkä halusin lähteä tsekkaamaan. Festarin ohjelmaan kuului paraati-ilmapalloja, mikä kuulosti suht randomilta ja mielenkiintoselta. Sain matkaseuraksi australialaisen Amberin ja suomitoveri Tian. Lauantaiaamuna sitten lähdettiin passien kanssa matkaan kohti Detroitia.

lapsenlikkaan

essentials

Tarkoituksena perille päästyämme oli jättää auto parkkiin ja Windsorissa asuva kaveri tulisi hakemaan meidät. Informaatio meidän välillä kuitenkin vähän katkeili, minkä ansiosta meille jäi luppoaikaa käydä syömässä ja pyöriä turistina Detroitissa, sillä kumpikaan tytöistä ei siellä aiemmin ollut käynyt.

suomituristit

Meidän kanadalaiskaveri saapui sitten nappaamaan meidät kyytiin, ja ylitettiin raja (=joki) Kanadan puolelle sillan yli. Rajan ylitys siihen suuntaan sujui mutkitta. Windsorin puolella käytiin laittamassa auto parkkiin ja lähdettiin kävelemään festarialueelle. Kukaan meistä ei tiennyt sen enempää tapahtumasta, mikä osoittautuikin enemmän perhetapahtumaksi. Kaduilla oli isoja paraatipalloja eri hahmojen muodossa, muutama pikkunen huvipuistolaite ja joitain kojuja ja katuesiintyjöitä. Sää oli kuitenkin mahtava, niin mikä siellä oli Windsoria kierrellessä. Maisema joen yli Detroitin puolelle oli mahtava. Amerikkalaisesta naapurikaupungistaan poiketen Windsor on siisti ja turvallinen, joskin paljon pienempi kaupunki. Käveltiin joenrannassa, käytiin jätskillä ja oluella ja jopa amerikan puolella alaikäinen Tia sai kesän ensimmäisen laillisen siiderinsä. Illan alkaessa hämärtyä lähdettiin takasinpäin. Tällä kertaa ylitettiin raja Detroit-joen alta kulkevan tunnelin kautta. Meiltä kyseltiin takasintullessa paljon enemmän kysymyksiä - ehkä kanadalais-suomalais-australialainen porukka oli vähän hämmentävä.

Ambassador-bridge

palloeläimiä

Detroit Kanadan puolelta

Elvis-show

Somersby-sidukkaa !

olutpysäkki

pohditaan mistä suunnastaa löytyy jäätelöö

Suomiedustus

Seuraavana päivänä pääsin taas palaamaan Detroitiin. Tällä kertaa syynä oli kuukausittainen au pair-tapaaminen, joka oli tällä kertaa Detroit Tigersien baseball-peli. Päivä oli aivan järkyttävän kuuma, ja meidän paikat stadionilla sattui olemaan suoraan aurinkoa vastaan. Baseball on hyvin samanlaista pesäpallon kanssa, joten pystyin seuraamaankin peliä. Enemmän aika kuitenkin meni uusien au pairien kanssa jutellessa. Peli kesti mooonta tuntia, mikä oli aika tuskallista siinä helteessä ja paahteessa. Pelistä lähtiessä oltiinkin kaikki aika kärähtäneitä. Mut meidän paikoilta stadionilta oli tosi hieno maisema Detroitiin, tapasin uusia ihmisiä ja ostin hienon hatun muistoksi niin loppu hyvin, kaikki hyvin!

sisäänkäynti

näkymät meidän paikoilta

fanihattu

Hennula kylässä

Hennula oli mun luona kylässä kaiken kaikkiaan 10 päivää. Chicago-viikonlopun jälkeen vietettiin viikko Ann Arborissa, tehtiin reissuja sinne sun tänne ja Hennu lähti kotiin maanantaina 12. päivä. Sain vaan loppuviikon vapaaksi turisteilua varten, joten Hennu pääs elämään au pair-elämää mun kanssa parin päivän verran. Kuskailtiin poikia leirille, käytiin puistossa ja lastenmuseossa ja kunnon isosiskona laitoin Hennun tekemään ruokaa ja silittämään mun pyykkejä. Pari päivää mun poikien hoiteluun osallistuttuaan Hennu oli ihan vakuuttunu ettei siitä koskaan tuu au pairia. 

Gallup Parkissa reippailees

oon kouluttanu pojat hyvin

Dayton juoksuttaas Hennua

Tiistai-iltana mentiin tapaamaan meidän internationalz-porukka. Meillä on ollut koko vuoden tapana käydä tiistai-iltaisin yhdessä syömässä Bar Louiessa dollarin hampparit. Tällä viikolla mentiin kuitenkin hamppareitten sijaan dollarin tacoille Sabor Latino-raflaan. Ilta venyi paljon odotettua myöhemmäksi, mutta onneksi päästiin seuraavana päivänä vapaalle lastenhoitohommista.

Internationals & dollarin tacot

Hennun ensimmäinen toive tekemisistä reissun aikana oli päästä shoppailemaan. Niinpä keskiviikkona startattiin 12 Oak Malliin Noviin, noin tunnin päähän Ann Arborista. En ollu ite vielä koskaan käyny 12 Oaksin ostarilla, mut se on lähialueen isoin ja parhain shoppailupaikka. Ulkona oli varmaan yli 30 astetta lämmintä, mut oltiin molemmat ihan jäässä ostarin sisällä ilmastoinnin pauhatessa. Käytiin tsekkaamassa skeittikauppa, jossa mun kaveri on töissä ja tuhlattiin pieni omaisuus siellä, kierreltiin ostarilla ja käytiin syömässä. Meidän shoppailukunto ei riittänyt muutamaa tuntia pidemmälle, mut poistuttiin ihan mukavan saalin kanssa. Illalla tavattiin vielä muutaman kansainvälisen kaverin kanssa World of Beerissä keskustassa ja käytiin tsekkaamassa Rush Streetin reggae-ilta mikä osottautu ihan humpuukiksi - reggaen sijaan baarissa jyskytti Pitt Bull ja muut suosikit.

materialismionnellisuus

Hennu & saalis

Torstaina me ajettiin Ohion puolelle Cedar Point-huvipuistoon. Meitä varoteltiin, että parin tunnin ajomatkalle ois pitänyt lähteä jo aikasin aamusta, sillä huvipuisto ruuhkautuis pahasti iltapäivän puolella. Minä aamu-unisena hidastin lähtöä sen verran, että oltiin perillä joskus 1 jälkeen, ja tietenkin puistossa oli jo silloin ihan hirveät jonot joka laitteeseen. Käytiin kaikki hurjimmat vekottimet läpi, mut suurin osa ajasta puistossa kului jonotteluun. Kyllä Tykkimäen Idän Pikajuna kalpeni näitten härveleitten rinnalla - kaikki kirkuminen sai mut pelkäämään omien äänihuulten ja Hennun tärykalvojen kestämistä. Cedar Point on ihan valtavan kokonen puisto, ja iltakasiin mennessä oltiin ihan loppu ympäriinsä kävelemisestä. Ennen kotiinlähtöä käytiin kokeilemassa puiston pelikojuja. Oltiin jo sisääntullessa nähty jäätävän kokoset rasta-apinat, mitä lähettiin tietty tavottelemaan. Kaikkea todennäköisyyttä vastaan onnistuin kumoamaan kolme päällekkäin kasattua tölkkiä ja vein päävoiton! 

meidän uusi ystävä Bob

kotimatkalla käytiin viel kaljalla ja syömässä klassikko pestoranut
meidän lempparibaari Ashley'sissä.

Perjantaina vein Hennun aavekaupunki Detroitiin. Perjantai-iltapäivänäkin paikka oli uskomattoman hiljainen. Alotettiin meidän kierros Heidelberg-taideprojektilta vähän keskustasta syrjemmässä. Kierrettiin projekti ja otettiin kuvia ja sit ajettiin keskustaan. Käveltiin joen rannassa Hart Plazalla, missä sattui olemaan menossa Ribs and R'N'B-festari meneillään ja siitä keskustaan. Päätettiin tehdä super turisti liike, ja mentiin Hard Rock Cafeen drinkille. Tultiin juomisesta nälkäiseksi, joten käveltiin takaisin Hart Plazalle BBQ-kojujen antimien äärelle. Syötiin meidän BBQ-herkut katsellen Detroit-jokea ja Kanadaa sen toisella puolella. Joen rannassa kun oltiin käytiin vielä tsekkaamassa GM-Towerit ja koitettiin löytää tie niiden huipulle. Saatiin joltain turvamieheltä vinkki, että yläkerran ravintolaan pääsee maisemahissillä ja ylhäältä on parhaat näkymät kaupunkiin. Käytiin hurauttamassa hissillä ylös, otettiin turistikuvat ylätasanteella ja palattiin takasin alas ja autolle. Detroitin viimeinen kohde oli Belle Isle-saari keskellä Detroit jokea. Saari on  tosi iso vanhanaikanen puisto, missä on piknik-katoksia ja leikkipaikkoja siellä sun täällä. Me löydettiin iso liukumäki keskeltä saarta ja Hennu ihan välttämättä halus käydä laskemassa sen. Suorastaan lennettiin tää mäki alas. Ajettiin vielä näköalakierros koko saaren ympäri ja lähdettiin palaamaan Ann Arboriin.

Heidelberg

Heidelberg

Näkymä joen yli Kanadan puolelle

GM-Towersin huipulta

 Perillä meidän oli tarkoitus näyttää Hennulle Ann Arborin yöelämää, joten tavattiin kaikki Jessican talolla. Jälleen kerran istuttiin kansainvälisten kavereitten kanssa iltaa Jessican terassilla - tällä kertaa mukana remmissä oli myös Bob-apina. Jessin kämppis oli kutsunut myös omia kavereitaan paikalle, joten meitä oli loppujen lopuksi iso porukka koossa. Myöhemmin lähdettiin näyttämään Hennulle Ann Arborin isoin college-baari Rick's, mikä on nuorempien opiskelijoiden kantapaikka. Illat Ricksissä on yleensä joko aivan perseestä tai sitten super mahtavia, ja tää ilta oli tietenkin jälkimmäinen. Tanssittiin täpötäydessä baarissa ihan hulluna, Anais innostu niin kovasti että teki jopa spagaateja tanssilattialla. Baariin jälkeen hengailtiin vielä pitkään Jessican naapureiden kanssa ja naurettiin Anaisin ottamille kamalille valokuville.

Bob löysin kodin mun synttäreille hankitun palmupuu-coolerin juurelta

hikinen partycrew Ricksissä

911 Vaughn Street 

Seuraavana päivänä tehtiin meidän Ann Arborin turistikierros. Käveltiin Hennun ja Jessican kanssa yliopiston kampuksella, livahettiin taas Law Schoolin Harry Potter-kirjastoon ja tsekkailtiin keskustan tärkeimpiä paikkoja. Illemmalla tavattiin taas tyttöjen ja Bobin kanssa Jessican terassilla. Meidän tyttöporukan lisäksi paikalla oli taas Jessin kämppisten kavereita, joten talo oli täynnä porukkaa. Tänä iltana esiteltiin Hennulalle meidän kantabaari Rush Street, joka ei oo niin paljoa opiskelijoiden suosiossa. Otettiin jälleen kerran tanssilattia haltuun ja Hennukin pääsi soittamaan baarin rumpalin bongoja. Palattiin baarin jälkeen Bobin luokse Jessin terasille ja istuttiin juttelemassa ja kikattelemassa melkein aamuun asti.

Vaughn St

Hennu Rush Streetin rumpalimies

iloseen

Bob makkuroi loppuillasta

Koska Ann Arbor ja internationalz on parhaat, pidettiin me vielä sunnuntaina kesän viimeinen rantapäivä. Ajettiin taas Milaniin Clean Water Beachille, levitettiin viltit ja pyyhkeet nurmikolle, laitettiin grillit tulille ja nautittiin laiskasta iltapäivästä yhdessä. Porukassa oli vielä useampi musikaalinen ihminen, joten saatiin nauttia heidän laulusta ja soitosta biitsillä pötköttäessä. Tähän oli hyvä päättää kiireinen viikko. Palattiin kotiin illalla, Hennu pakkas laukkunsa ja maanantaiaamuna ennen töitä kävin heittämässä sen Chicagon bussille. Kaikki Hennun visiitin aikana meni älyttömän hyvin putkeen ja ainakin mulla oli ihan törkeen hauska viikko. Oli haikeeta sanoo heipat ja tietää ettei nähä taas muutamaan kuukauteen. Toisaalta olin vähän kateellinen että Hennu pääs takas Suomeen näkemään kaikki tutut, mut toisaalta olin onnellinen että mä olin se joka vielä jäi tänne rapakon toiselle puolelle seikkailemaan.

Cleanwater Beach