En tiiä minne kaks viime kuukautta on menny. Vasta tultiin tältä Kalifornian reissulta ja nyt on jo heinäkuu. Ollaan oltu isäntäperheen kanssa reissussa suurin osa kesäkuusta, ja näin kesällä päivät on niin täynnä tekemistä ettei oikeen malta istua sisällä näpyttelemässä. Ihan uskomatonta että tätä reissua on jo melkein kymmenen kuukautta takana, ja mikä vielä uskomattomampaa että vaan kaks kuukautta jälellä.
Rakastuin sen verran pahasti Kaliforniaan että päätin jatkaa mun au pair-pestiä vielä puolella vuodella - tavotteena päästä talvea pakoon juurikin tähän Golden Stateen. Hakemukset on laitettu eteenpäin, suositukset isäntäperheeltä ja LCC:ltä saatu ja maksurahat kasassa. Nyt vaan oottelen milloin Cultural Caren päästä kuuluu jotain. Suomeen ois kuitenkin lokakuussa päästävä visiitille AMK:n pääsykokeita varten, että saa nähdä miten onnistuu. Vähän alkaa jo hermostuttaa tää epätietoisuus, että mitä sit ens syksynä oikein tapahtuu.
 |
| Kesäfiilareis mennään! |
Mut palatakseni tähän mun toivottavasti tulevaan asuinpaikkaan (ja tähän blogiin jonka oon armottomasti hylänny ties kuinka pitkäks aikaa), käydään nyt pikaseen läpi meidän reissun loppupäivät. Tässä vaiheessa kiroan itteeni että päätin kirjottaa joka päivästä oman postauksen....... Koitanpa tässä nyt muistella parhaani mukaan reissun kulkua.
Nukuttuamme yön kun sillit purkissa (4 tyttöä samassa sängyssä), meidän "isäntä" vei meidät käppäilemään Santa Monican keskustaan. Tää reissu sisäls pienen luennon parranajosta kaupanpitäjältä, jolla oli jäätävimäät handlebar-viikset mitä oon koskaan nähny, aamupalan Deanin talon katolla ja Tyynenmeren ihastelua. Ennen töihin lähtöä Dean anto meille ajo-ohjeet sen luota LA:n kuuluisien naapurustojen läpi Hollywoodiin. Me tietenkin käännyttiin heti ekassa risteyksessä väärään suuntaan ja päädyttiin kököttämään ikuisuus ruuhkassa motarilla. Tää kömmähdys söi meidän fiiliksiä Hollywoodiin pääsemisenkin jälkeen - oltiin vaan kerta kaikkiaan hukassa eikä oikein osattu päättää mitä tehdä Walk of Famella käppäilyn lisäksi.
 |
| aamupalamaisemat |
 |
| siellä se vihdoin on !! |
 |
| ranskisturisti |
Loppujen lopuksi päädyttiin ajamaan ylös kukkuloille LA:n yläpuolelle Griffith Observatoryyn, josta Dean oli vinkannut. Meidän ajoitus oli ihan täydellinen: auringonlasku LA:n yllä oli jotain ihan taianomaista sieltä nähtynä. Huokailin kun ihastunu teinityttö niitä maisemia katellessa, ihan uskomatonta.
Päästiin takasin Santa Monicaan huomattavasti helpommin kun sieltä Hollywoodiin. Vaikka oli tiistai-ilta, lähettiin Deanin kanssa käymään tsekkaamassa Santa Monican yöelämää. Ensin käytiin syömässä kivassa ravintolassa/baarissa ja siitä lähettiin sit johonkin menevämpään baariin. Paikka oli melko tyhjä, mut oltiin kaikki niin fiiliksissä ettei se meidän menoa juuri haitannut. Oltiin kaikki niin fiiliksissä, että Jossain vaiheessa iltaa Anais sai vielä idean haalia kaikki ihmiset baarista meidän kanssa yhteiskuvaan. Voi näitä muistoja.
 |
| tässä onnistunein meidän ryhmäotoksista, hahaha |
 |
| this guy is just awesome !!! |
 |
| DJ:nkin kanssa piti jostain syystä päästä yhteiskuvaan...... kunnon turistit. |
Love,
Veer
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti