Artsy in Detroit

Siellä se häämöttää: downtown Detroit

Meidän to-do-listalla on ollut iät ja ajat reissu Detroitiin. Kaupunki on kuitenkin vaan 45 minuutin päässä Ann Arborista ja on kuuluisa historiastaan autoteollisuuden pääpaikkana. Kultasina aikoina Detroit oli yks Amerikan rikkaimmista kaupungeista, kun taas nykyään se on vararikossa. Maaliskuussa Michiganin osavaltio otti kaupungin finanssit haltuunsa ja koittaa jotenkin luovia kaupungin pois tilanteesta. Kaupungissa asui aikanaan melkein 2 miljoonaa ihmistä, mutta nykysin luku on pudonnut 700 tuhanteen, josta keskustassa asuu vaan muutama hassu tuhat. Detroitin maine on erittäin huono rikollisuuden takia, eikä kaupungissa parane harhailla itekseen. Tää kaikki mielessä lähdettiin eräs kaunis aurinkoinen lauantaipäivä Ellenin ja Anaisin kanssa tsekkaamaan kaupunki omin silmin!

Lentokentän kohalla motarilla

Happy we're finally going to Detroit!

Meidät sai vihdoin Detroitiin asti liikkeelle Ellen, joka oli lupautunut viemään sen host-äidin Kaliforniasta vierailemassa olleen veljen lentokentälle lauantaiaamuna. Lentokenttä on puolimatkassa Ann Arborin ja Detroitin välillä, joten Ellen tuli noukkimaan mut ja Anaisin aamulla kyytiin, tiputettiin Kalifornian vieras kentälle ja jatkettiin matkaa Motor Cityyn. Rakastan sitä leuanloksahtamisfiilistä, kun ekaa kertaa näkee ison kaupungin skylinen (enosaasuomeaenää), eikä Detroit ollut poikkeus tän suhteen. Muut kaupungit on ollu uskomattomia ihan silkan koon ja ympäröivän hulinan takia, mut Detroitissa heti ensinäkemällä teki vaikutuksen se, miten hylätyltä ja ränsistyneeltä se näyttää. Kaupunki on edelleen iso, ja menneiden aikojen loisto näkyy rakennuksissa mut samaan aikaan niiden ympärillä on täysin hylättyjä, puoliks romahtaneita ja graffitein töhrittyjä rakennuksia. Monikaistaset motarit kiemurtelee kaupunkiin siltojen yli ja ali mut liikennettä ei ollu edes lauantaina keskipäivän aikaan juuri ollenkaan. Kaupunki on tehty niin paljon isommalle ihmismäärälle kun mitä siellä nykyään asuu, että fiilis on aika aavemainen. (Instagramin käyttäjät, seuratkaa @tonydetroit ni tietdätte mistä puhun!)

Random pics from Detroit

Meidän eka vierailukohde oli taidepläjäys, Heidelberg Project jonkun kymmenen minuutin päässä downtown Detroitista. Matkan varrella tien molemmin puolin näkyi kortteleittain täysin hylättyjä, romahtaneita ja poltettuja taloja. Heidelberg Project sijaitsee samannimisellä kadulla Detroitin itäpuolella, ja se on ollu siellä jo yli 25 vuotta (since 1986). Kortteli oli todella pahamaineinen, kunnes paikallinen taiteilija Tyree Guyton alotti muuttamaan paikkaa taiteellaan. Koko homma alko muutaman talon maalaamisella, ja nykysin Heidelberg Project käsittää koko korttelin maalattuja taloja ja erilaisia pois heitetyistä esineistä koottuja teoksia. Korttelissa oli maalattuja ja koristeltuja taloja enemmänkin, mutta Detroitin pormestarit koitti päästä projektista eroon pariin otteeseen minkä johdosta useampi talo hävitettiin täysin alueelta. Projekti oli mielenkiintosta katseltavaa ja kaikessa outoudessaan ja rappiossaan sopi hyvin kaupungin henkeen. Sääkin suosi meitä auringonpaisteella!

Koska kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa...

..miljoona kuvaa Heidelbergistä!

Projectin jälkeen syötiin lounasta jossain Korealaisessa pikku ruokapaikassa lähempänä keskustaa, Detroit Institute of Artin kulmilla. Ellen söi sushia ja me Anaisin kanssa tilattiin isot kulhot Bi Bim Bopia, namnam. Mahat täynnä vyöryttiin siit tien toiselle puolelle Institute of Artiin, minne opiskelijalippu kustans vaan 5 dollaria. Kaikki mentiin sinne sillä fiiliksellä, että kerran nyt täällä ollaan pitää joku sivistävä museovierailu tehdä. Kävikin niin, että meiltä loppu aika kesken siellä kierrellessä, tykättiin kaikki ihan hirveesti museosta! Ehittiin kiertää keskiaika-aiheinen eurooppalainen näyttely, käydä tsekkaamassa esillä olevat Picasson maalaukset ja valokuvanäyttely Detroitista ennen/nyt. Ehdottomasti päästävä käymään uudestaan!

Institute of Artista ajettiin ihan Detroitin keskustan ytimeen Detroit Riverin rannalle sijaitseville GM Towerseille. Joenrannassa on kaikennäköistä muistomerkkiä ja taideteosta, joita käytiin kattelemassa ja kuvailemassa. Tuli vähän semmonen fiilis, että joku on ajatellut että kunhan tarpeeks monta juttua sinne pystyttää niin ihmisetkin tulee niitä kattomaan. Anais laski, että koko tällä joenrannan aukiolla oli 14 ihmistä me mukaanlukien sinä aikana kun siellä vierailtiin. Joen toisella puolella Detroitista onkin jo Kanada. Meidän vierailun aikaan jäät oli just alkanu sulaa joesta, se oli aika hienon näkönen kun isoja jäälauttoja vaan ajelehti vedessä. Oli ihan siisti fiilis seisoo Amerikassa ja katella Kanadaa. Kun oltiin jäädytty tarpeeks joella, mentiin sisään GM Towersiin (jossa mun host dad muuten on töissä) lämmittelemään ja hörppimään kahvia. 

GM Towers

Windsor, Canada

Kofeiinin voimalla lähdettiin Detroitista kohti Plymouthia tapaamaan Jessica ja Wolfgang. Hetki istuttiin Wolfgangin kämpillä, ja sit lähettiinkin takasin Detroitiin kuuntelemaan paikallisia bändejä Wolfien suosittelemaan baariin, Lager Housiin. En oo kyllä koskaan aiemmin ollu baarissa, jossa on koiria. Muutenkin paikka oli hyvin "underground", mut mitäpä sitä vois Detroitilta odottaa. Hyvin persoonallinen paikka ja musiikki oli samaa sarjaa. Tykkäsin! Yöllä takastullessa käytiin vielä yöpalalla Plymouthin paikallisessa kuppilassa. Tarjoilijan ilme oli aika priceless kun se meidän aksentteja kuunneltuaan kysy et mistä ollaan ja sai vastaukseks: suomesta, ranskasta, saksasta, kanadasta, meksikosta ja uudesta-seelannista. Kansainvälisyys on pop.

Yks illan bändeistä

Ihan ehdottomasti myös Detroitiin on päästävä uudestaan. Kunhan kelit lämpenee, etenkin Detroit Riverin keskellä sijaitseva Belle Island on päästävä tsekkaamaan. Saarella järjestetään jotkut festarit kesällä, ehkä sinne sitten!