Kello on 15 yli 12 täällä rapakon takana ja mä lomarytmilleni tyypillisesti keitin vasta aamukahvit. Päivän turistikierros siirrettiin huomiselle sateen takia. Seittemän aikaan ripotteli ja oli ihan harmaata mut nyt aurinko alkaa taas näkyä pilvien takaa. Ihan shortsikeli ei kuitenkaan oo niinkun eilen. Mukavasti sade on kuitenkin saanu nurmikon vihertämään ja narsissit puskemaan puunjuuresta pinnalle. Mikäs täs on uskollisessa Hello Kitty-kylpytakis chillaillessa!
 |
| Seeing double? |
Tästä vihreestä teemasta jatkaakseni palataan nyt St. Patrick's Dayhin ja Chicagoon. Haluttiin tehdä jotain vähän erikoista St. Paddya juhlistaaksemme, joten päätettiin että lähetään vähän omaa kylää kauemmaksi. Chicago on Amerikan kolmanneks isoin kaupunki, ja sijaitsee naapuriosavaltio Illinoisin puolella vaan 4 tunnin ajomatkan päässä Ann Arborista. Chicagon keskustassa virtaava Chicago River värjätään vuosittain vihreeksi St. Patrick's Dayn kunniaks, mikä haluttiin mennä tsekkaamaan. Kuultiin myös huhua, että Millenium Parkin The Bean-patsaan luona kuvattais St. Paddy's harlem shake. Ja muutenkin, yli 2 miljoonan asukkaan kaupungissa varmasti riittäis elämää.
 |
| Meidän perheen virallinen turistikuva Chicagossa |
Varsinainen St. Patrick's Day oli sunnuntai 17. päivä, mutta me lähettiin matkaan jo perjantai-iltana. Tällä kertaa matkaseurueena oli minä, Jessica, Anais, Jessican saksalainen poikaystävä ja sen kaveri. Pojat oli nappaamassa Chicagosta paluukyytiin pari saksalaista kaveriaan, joten meidän menopelinä toimi 7-paikkanen perhehelvetti. Menomatkalla sain koko takapenkin itelleni ja suurin osa matkasta menikin siellä torkkuessa. Pysähdyttiin vaan kerran meidän saksalais-ranskalais-suomalais-meksikolaisen perheen kanssa Burger Kingiin pienelle välipalalle, mut muuten paahdettiin yhtä soittoa perille asti. Ajokeli oli sen verran kurja pimeellä ja sateisella motarilla, et olin ihan tyytyväinen et kuskina oli autobahneilla huristelemaan tottunu saksalaiskuljettaja. Päästiin perille Reneen perheen luokse joskus 11 aikaan (Chicago on eri aikavyöhykkeellä kun AA, joten kello on siellä tunnin vähemmän) ja lähettiin vielä käymään yksillä pikku lähiökuppilassa. Haluttiin kaikki startata huominen päivä ajoissa, joten ei sen kauempaa viivytty ennen kun palattiin takasin Reneen luokse ja käytiin unten maille.
 |
| Terveellinen & ravitseva donitsiaamiainen. |
Seuraavana aamuna herättiin kaikki superaikasin ja vetästiin jokunen kerros vihreetä vaatetusta päälle, sillä päivä ei ollut mitenkään lämmin. Käytiin amerikkalaisittain Dunkin Donutsissa aamupalalla ennen kun hypättiin paikallisjunaan lähiöstä Chicagon keskustaan. Kello oli vasta vähän 9 jälkeen aamulla, mut koko juna oli AIVAN täynnä. Kaikki oli pukeutunu vihreeseen, huus ja laulo ja suurin osa oli jo aikamoisessa tuubassa. Miks Suomessa ei oo tämmösiä juhlia?! Keskustan juna-asemalta lähdettiin kohti sitä vihreää jokea. Chicago tunnetaan Windy Citynä, ja kyllä tuuli tosiaan puhalsi niin kovaa ja kylmästi että vähän väliä pysähyttiin matkalla johkin kauppaan tms. lämmittelemään. Jonkun aikaa saatiin kävellä, ennen kun päästiin tälle joelle asti. Siellä oli hirveä ihmispaljous, mutta kyllä se tosiaan oli vihreä! Hullut jenkit.
 |
| Dem ladiess <3 |
 |
| Mitkähän tän vihreen joen ympäristövaikutukset on, hmm... |
Muutamat kuvat räpsittiin joella ennen kun oli pakko päästä jonnekin lämmittelemään sinisiä sormia. Pojat ties jonkun hyvän baarin lähimaastosta, joten suunnattiin sinne ja vietettiinkin siellä melkein koko iltapäivä vihreen oluen ja Guinnessin parissa. Törmättiin ihan randomilla muutamaan brasilialaiseen au pairiin, jotka oli kanssa tullu Ann Arborista Chicagoon St. Paddya juhlimaan. Alkaa tääkin manner jo käydä pieneks!
 |
| Au pairs & green beer |
Seuraavan kerran uskaltauduttiin ulos harlem shakea varten. Puisto, jossa tän piti tapahtua oli onneks vaan korttelin tai parin päässä, sillä koko homma osottautu feikiksi. The Bean on kuitenkin niin siisti teos, että jäätiin hyväks toviks turistikuvailemaan. Tän jälkeen oltiin niin kylmissämme, että mentiin vaan lähimpään avoimeen baariin. Tää osottautukin vanhemman väen vähän hienommaks paikaks, mut siellä me istuttiin omassa pöydässä kaljaa juomassa jokunen tunti herrasväen joukossa. Kun lähettiin jatkamaan matkaa, ovella oli suorastaan jono eläkeikästä porukkaa.
 |
| The Bean |
 |
| Vaan Anais pystyy rokkaa kumppareissa näin. |
 |
| The Bean |
Jotta meidän St. Paddy's olis aito irlantilainen kokemus, päätettiin ilta irkkupubiin. Käveltiin sinne jonkun matkaa meidän hienostoravintolasta, ja oli kyllä yllätys kuinka tyhjät kadut Chicagossa oli lauantai-iltana St. Patrick's Dayna. Kylmyys oli varmasti iso syy tähän, mut odotin kyllä enemmän hulinaa. Irkkupubi oli kyllä sit ihan tupaten täynnä. Kumottiin jokuset menninkäisshotit ja Guinnessit lisää, laulettiin kaikkien kansallislauluja ja naurettiin örveltäville jenkeille. Ei voitu kuitenkaan ihan pikkutunteihin asti viipyä, jotta ehittäisiin viimeseen junaan takasin lähiöön.
 |
| Anaisin jättiläisperuna hienostoraflassa. |
Taksimatkalla pubista takasin juna-asemalle ajeltiin keskustan alikulkutunneleissa, missä lauma nuoria tuunatuilla autonromuilla pöristeli menemään kun Fast and Furiosissa konsanaan. Tai niin ne ainakin ite näytti kuvittelevan. Tuli ihan Kouvolan assan suora tästä meiningistä mieleen. Juna-asemalla nautittiin terveellinen yöateria Taco Bellissä ja viimesteltiin meidän jemmaviski pois. Vastoin odotuksia junamatka takasinpäin oli ihan kuollu. Ilmeisesti kylmä oli hyydyttänyt kaikki juhlijat aikaseen. Olin kyllä itekkin aika onnellinen kun pääsin lämpimän peiton alle nukkumaan. Vaikka mun petinä toimikin pikkunen sohva, sillä meitä oli kaikenkaikkiaan 8 punkkaamassa Reneen kellarissa.
Seuraavana aamuna vaan kasattiin itsemme ja omaisuutemma Reneen luota ja lastauduttiin autoon. Käytiin Flat Top Grill-raflassa Reneen kanssa krapula-aamiasella/lounaalla/illallisella ennen kun pudotettiin hänet takasin kotiin ja alotettiin matka takasin Michiganin puolelle. Ensin käytiin noukkimassa ne pari saksalaista reppureissaajaa kyytiin Chicagon toiselta puolelta. Aurinko paisto niin kauniisti koko sunnuntaipäivän,mikä harmiksemme vietettiin suurimmaksi osaksi autossa. Jälleen yhen pysähdyksen taktiikalla paahdettiin motarilla ja oltiin takasin Ann Arborissa joskus 10 aikaan.
 |
| Bye Chi-Town! |
 |
| The Driver |
 |
| Sunset on the way home |
Vaikka Chicago on iso kaupunki, mun lemppari amerikkalaisista kaupungeista on edelleen New York. Chicago on kooltaan aika samoissa, ja keskusta on arkkitehtuuriltaan aika samanlainen pilvenpiirtäjineen. Moni kuka tykkää Chicagosta enemmän kun Nykistä, tekee niin siks että Chicago on puhtaampi, siistimpi ja rauhallisempi. Kaduilla on tilaa kävellä eikä joka paikka oo täynnä turisteja. Musta toi kaikki tungos ja kaaos on just se mikä tekee Nykistä niin "maagisen". Chicagosta tää taikuus kuitenkin puuttu. Ei kuitenkaan hirveesti kaupunkia tällä reissulla kierretty, et ehkä seuraavalla reissulla mielikuva muuttuu kun näkee enemmän kaupunkia. Chicago ja New York on molemmat ehdottomasti ens kesän matkalistalla! Ihan vaan sen takia että oon vieraillu molemmissa kaupungeissa vaan silloin kun on ollu liian kylmä arvostaa niitä kunnolla. Kesää odotellessa!
 |
| Tärähtäny kuva öisestä Chicagosta |
 |
| Chicago Tribunen päämaja |
 |
Random omituiset parkkihalli/toimistorakennukset
keskustassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti