Day #7: Big Sur, Skydiving & Monterey

Tää päivä meni lähinnä Pacific Coast Highwaylla kruisaillessa. Hullut Anais ja Ellen aikoi hypätä iltapäivällä laskuvarjohypyn Santa Cruzissa, johon on jokusen tunnin ajomatka Pismo Beachilta. Jatkettiin edelleen pummilinjalla ja nautittiin motellin aamupala parkkipaikalla istuen ja sit lähettiinkin matkaan.

Elephant seals

Päivän ajomatka oli maisemiltaan koko reissun upein. Kurvailtiin koko päivä Big Surin kansallispuiston halki, vuorenrinne oikeella puolella ja Tyyni valtameri vasemmalla. Tiet oli niin mutkasia ja pudotus mereen aika hurja, et luovutin kuskin paikan ihan mielelläni Ellenille, jolle tämmöset tiet oli Uudesta-Seelannista ihan arkipäivää. Meidän couchsurfing-isäntä oli näyttänyt meille vierailumme aikana kuvan hienosta sillasta jossain Big Surissa, mitä sit silmä kovana kärkyttiin koko matkan ajan. Taidettiin pysähtyä kolmella eri sillalla ja ihan into piukeena otettiin turistikuvia vakuuttuneina et ollaan kohteessa, ennen kun sit vähän ennen puistosta poistumista löydettiin vihdoin SE OIKEA silta. Oli tosi välkky olo. 

THE silta

Ehdittiin Santa Cruziin laskuvarjohyppypuljulle hyvissä ajoin ja Anais ja Ellen pääs lukemaan läpi ja allekirjottamaan älyttömän nivaskan papereita ennen niiden hyppyä. Anais rupes jo tosissaan hermoilemaan lukiessaan läpi kaikki mahdolliset laskuvarjohypyn aiheuttamat kuolintavat. Tähän päälle ne joutui vielä kattomaan videon, jossa aivan jäätävällä parralla varustettu ukko vielä kertas kuinka vaarallista touhua tämä on. Kun tytöt lähti niiden tandemhyppykavereiden kanssa kentälle, mä odottelin hallilla tovin ja sain sitten henkilökunnalta kyydin laskeutumispaikalle. Siellä mä sit koitin parhaani mukaan ikuistaa molempien laskeutumisen. Lopunperin sekä Anais että Ellen tuli onnellisina ja ehjinä takaisin maanpinnalle.

Hypyn jälkeen ajettiin meidän illan majapaikkaan, pikku satamakaupunki Montereyhin. Tsekattiin sisään meidän hostelliin, joka oli aika erilainen tapaus kaikista muista reissun majapaikoista. Jaettiin 8 hengen makkari eläkeikäisten naisten kanssa, suihkuun saatiin 8 minuutin vesipoletit ja muutenkin paikassa oli tosi hissuttelumeininki. Ei siellä sen kummemin jääty aikaa viettämään, vaan käveltiin keskustaan Fisherman's Wharfille. Päätettiin että nyt on aika reissun ainoalle hienolle illalliselle, kerta ollaan tämmösessä rauhallisessa kohteessa. Illastettiin yhessä satamalaiturin monesta seafood-ravintolasta. Ellenin kanssa snobeiltiin ihan tosissaan: tilattiin kalmaria alkupalaksi, molemmat joku kallis merenelävä-annos ja vielä pullo viiniä kyytipojaks. Tarjoilija repes ääneen kun Anais tän jälkeen tilas ultimate cheeseburgerin.

Monterey Fisherman's Wharf

Illallisen jälkeen vyöryttiin takasin hostellille ja tehtiin vähän taustatutkimusta miten päästäisin seuraavana aamuna San Franciscon lentokentältä hostellille Paolon palauttamisen jälkeen. Sit hiivitiin vähin äänin sänkyyn. Saatiin seuraavana päivänä oikein kämppis-mummoilta kiitosta  kun tultiin niin hiljaa takasin!

Loppukevennys: Anais & ultimate cheeseburger