Jou mään, CHICAGO

Perjantaina 2. päivä elokuuta koitti viimein Hennulan visiitti. Pääsin töistä aikaseen ja alettiin Ellenin ja Anaisin kanssa tehä lähtöä. Koko JEVA-tiimi tuli siis Chicagoon viikonloppua viettämään ja noutamaan Hennun lentokentältä mun kanssa. Jessica joutui olemaan myöhään töissä ja liittyis seuraan vasta lauantaina, mut me lähettiin Anaisin ja Ellenin kanssa matkaan perjantai-iltapäivänä. Ann Arborista ajaa Chicagoon nelisen tuntia, mut matka lentokentälle toi ekstramaileja matkaan ja liikenne hidasti reissua entisestään. Onneks meillä oli toisemme viihdykkeenä matkalla, niin se sujui aika kivuttomasti. 

eikun matkaan !

 Chicago sijaitsee eri aikavyöhykkeellä, joten sinne ajaessaan saa yhden ekstratunnin, mikä huomioonottaen (sekä ensin kentän väärälle puolelle ajaminen) saavuttiin lentokentälle ainoostan parikyt minuuttia myöhässä. Ensin en meinannu löytää Hennua ryysiksestä, mut kylhän se sieltä sit löyty ja meidän jälleennäkeminen oli aika riemukas. Kaikki meni hyvin kunnes kompastuttiin molemmat Hennun matkalaukkuun ja rönästiin pitkälleen kaikkien lentokentällä pyörivien ihmisten keskelle. Ja tietenkin hovipaparazzi Anais oli kärppänä kameran kanssa ikuistamassa tilanteen.

jälleen_näkeminen

Hennun ensimmäinen donitsi

Ekana iltana Chicagossa meille oli tarpeeks seikkailua löytää tiemme lentokentältä meidän majapaikkaan. Yövyttiin Chicagossa couchsurfing-meiningillä, ja oltiin taas aivan otettuja ihmisten avuliaisuudesta ja luottamuksesta. Meidän isäntä ei ollu ite edes kotona kun tultiin asuntoon, mutta anto meille ohjeet miten päästään takakautta sisään. Pikkasen säikähettiin kun hiljaa hiivittiin kämppään ja siellä olikin yks huonekavereista kotona. Asetuttiin taloksi (saatiin yks huone asunnosta meidän käyttöön) ja alettiin valmistautua illan ohjelmaan. Ei ehitty  tavata ollenkaan meidän varsinaista cs-hostia ennen kun oli aika lähteä illan rientoihin.

matkalla

kohteessa. mä sain kunnian nukkua riippumatossa!

Chicagossa oli meidän vierailun aikana meneillään iso Lollapalooza-festari, jonka yhteen aftershowhun oltiin menossa. Liput ite festarille oli myyty loppuun jo aikoja sitten, mut Flux Pavilion, Dillon Francis ja RVSB oli aikamoinen show yhelle illalle. Keikkapaikkana toimiva klubi oli vanha konserttisali, ja meidän päästessä paikalle jono kiemurteli melkein korttelin ympäri rakennuksen takaovelle. Päästiin kuitenkin ihmismäärään nähden sukkelasti sisään. Väkeä oli konsertissa aivan valtavasti ja tämmösen ihmispaljouden keskellä reivatessa tuli HIKI. Keikka oli musiikin ja tunnelman (kreisi festarifiilis) puolesta paras jenkeissä nähdyistä elektronisista. Me oltiin kun uitettuja rottia kun keikka loppui aamuyön puolella ja SIT hurautettiin taksilla takas meidän majapaikalle tapaamaan meidän couchsurfing-isännät. Nää kaikki istu vielä iltaa parvekkeella naapureiden kanssa kun me kikatellen saavuttiin kotiin. Oon varmasti antanu paremmankin ensivaikutelman ihmisille, mut ainakaan meitä ei heitetty ulos.

vessapeilikuvia, ennen kun vessat tulvi.

Seuraavana aamuna lähdettiin kävelemään kämpältä North Beachille ja siitä eteenpäin tarkoituksena lopulta päätyä keskustaan Millenium Parkiin, missä tavattaisiin Jessica. Päästiin aloittamaan matka mukavasti kävelemällä Lincoln Park Zoo:n läpi, minne on ilmanen sisäänpääsy. Muut nautti auringosta ja turistina kävelemisestä mut sisar Hertalla oli vähän heikko olo ennen kun käytiin syömässä jotain. Lopulta päästiin määränpäähän Millenium Parkiin ja tavattiin Jessica, joka sitten liittyi meidän matkaan. Jatkettiin edelleen kävelyä ympäri kaupunkia, määränpäänä Willis Tower jonka huipulla olevalle näköalapaikalle haluttiin Hennun kanssa mennä. Kaiken tän kävelyn jälkeen saatiin perillä kuulla, että huipulle on kolmen tunnin jono, joten muutettiin suunnitelmia. Väsyneine jalkoinemme tilattiin taksi ja ajettiin kotiin.

North Beach

Chicago <3

The Bean at Millenium Park

kaksoset pavulla

Tänä iltana meidän oli tarkotus lähteä ulos meidän couchsurfing-isäntien kanssa. Kämpillä tavattiin toisen huonekaverin kanssa ja käveltiin takaisin rantaan, mistä meidän oli tarkotus kattoa Navy Pierin ilotulitukset. Oltiin kuitenkin vielä 5 minuutin päässä kohteesta, kun nähtiin valot taivaalla. Tää ei kuitenkaan estänyt meitä istumasta laiturilla juomassa viiniä. Meidän varsinainen CS-isäntä liitty seuraan päästyään töistä ja palattiin takaisin asunnolle. Ilta meni CS-ihmisten, heidän kavereiden ja aivan mahtavien naapurien kanssa parvekkeella istuen ja jutellen elämästä, ja loppuhuipennukseksi mentiin porukalla homobaariin bailaamaan. Oltiin kaikki tosi ennakkoluuloisia kun CS-hostimme ehdotti tätä, mut päädyttiin kuitenkin menemään ja meillä kaikilla oli tosi hauskaa ilman että tarvis huolehtia mistään surkeista iskuyrityksistä. 

viintä

hajoiltiin tälle kaverille kotimatkalla

Sunnuntaina saatiin aivan luksus-aamupala parvekkeella. Naapuripariskunta kokkasi meille viidelle (!!!) tytölle ja kolmelle pojalle ihan tosta noin vaan älyttömän herkkuaamupalan. Onneks Hennu toi suomesta mukanaan Fazerin sinistä ja ruispaloja niin oli antaa jotain takasin. Käveltiin vielä viimeisen kerran rannalle, missä loikoiltiin hetki, pojat kävi uimassa ja sit jouduttiin sanomaan hyvästit meidän couchsurfing-hostille joka lähti töihin. Käppäiltiin tän kämppiksen kanssa kuitenkin vielä Hancock-buildingille ja sen huipulle ottamaan turistikuvia. Kävelymatka Hancockilta takasin asunnolle tuntu aika tuskaselta kaiken viikonlopun tanssimisen ja kaupungin kiertämisen jälkeen, mut selvittiin kuitenkin. Sit pakkauduttiin autoon, sanottiin hyvästit viimeiselle ihanalle couchsurfing-ystävälle ja alotettiin matka kohti Ann Arboria. 

meidän mahtavat isännät ja naapurit, ihan ykkösiä!

Hancock Building

rantautuminen

maisemat huipulta