on a sunny November day

Eipä oikeen luonnistunut mun yritys päivittää tätä useammin, päinvastoin - viime päivityksestä on vierähtänyt vielä enemmän aikaa kun yleensä. Mut pistän sen Halloweenin piikkiin! Toissa viikko meni nimittäin aika pitkälti vielä erinäisissä Halloween-hulinoissa, mut nyt se juhla on vihdoin juhlittu purkkiin. Karkkia on kyllä vieläkin sen jäljiltä talossa luvattoman paljon. Oon suunnitellu heittää ne kyllä kohta menemään, koska en enää jaksa taistella lasten kanssa siitä onko ok syödä karkkia aamupalaksi/lounaaksi/illalliseksi. (Oikeesti haluun vaan moiset houkutukset pois omien näppien ulottuvilta.)

Överit Halloweenkoristeet

Toissa viikon maanantain jälkeen en oo kauheesti työpäivän jälkeen aikaa viettänyt kotosalla. Tiistai-iltana lähdettiin Anaisin kanssa downtowniin Bar Louieen 2 dollarin hamppareille, jonne edellisviikonloppuna tapaamani suomalainen oli meidät kutsunut. Anais tuli hakemaan mut kotoa ja riemastus oli suuri, kun autoon istuttuani huomattiin että me ollaan molemmat ostettu sama talvitakki. Kaikesta valikoimasta huolimatta oltiin molemmat sattumalta päädytty ostamaan sama henkkamaukan takki. Nyt ollaan ihan tekstiilikaksoset kun liikutaan tuolla kylillä. Bar Louiessa tavattiin Riitta ja vielä toinenkin au pair suomesta - meitä onkin täällä yllättäen monta! Loppuseurue olikin sitten Ann Arborille tuttuun tapaan kaikkialta ympäri maailmaa. Jutusteltiin niitä näitä ja halvoista hamppareista huolimatta pitäydyin vaan juomapuolessa. Muut lähti vielä jatkamaan iltaa toiseen baariin, mut me Polo Fields nannyt palattiin kiltisti kotiin.

Trick & Treating crew

Puisto & pizzateltta

Keskiviikkona oli sit virallinen Halloweenpäivä. Ollaan oltu perheen kanssa jo kaksissa juhlissa aiemmin, mut nyt oli sit lasten Halloweenin kohokohta - Trick & Treating! Naapurusto oli järjestänyt Country Clubin puistossa pienet "juhlat" joten mun työpäivän jälkeen suunnattiin Jenin ja poikien kanssa sinne. Päivä oli harmaa, tuulinen ja kylmä, joten lederhosenien sijaan puettiin pojat toppavaatteisiin ja päälle vetästiin palomies- ja formulakuskipuvut. Ehdittiin puistoon just ajoissa osallistuaksemme Halloween-paraatiin, joka kiersi pienen lenkin naapurustossa. Onneks mun isäntäperhe on maailman rennoin, joten korkattiin bisset heti kun päästiin matkaan. En tiedä kuvittelinko, mut aistin ehkä muutaman paheksuvan katseen. Paraatin jälkeen puistossa oli tarjolla pizzaa isossa teltassa, ja siitä sitten startattiin Trick & Treating-kierros. Samassa seurueessa oli mun isäntävanhempien kavereita, joilla oli golfkärry niin lapset pääsi sulavasti ovelta ovelle sen kyydissä. Ite tallailin jonkun aikaa pienempien mukuloiden ja hostmaman matkassa jälkijoukoissa, mut pimeän laskeuduttua aloin olla niin jäässä että oli pakko livahtaa kotiin lämmittelemään. 

Candy Witch and lil' firefighter <3

Kotona istuttuani tovin mun lämpöpuhaltimen eessä aloin valmistautua omiin Halloween-kemuihin. Kun vetäsin mun Xena-asun päälle, maalasin naamani ja laitoin tukan sain huvittavia kommentteja mun hostvanhemmilta ja niiden kavereilta jotka oli myös ehtinyt takasin kotiin mun laittautumisen aikana. "Onko sulla peruukki?" "Saat pojilta piiskaa tossa asussa!" Angry Bird Jessica ja 20-luvun pariisitar Anais liittyi mun seuraan, ja hurautettiin keskustaan. Heitettiin vähän rinksaa kaupungilla ja tutkailtiin, missä näyttäis olevan parhaat kemut. Aiemmin vikatikiksi toteamamme Necton edessä oli ysin aikaan älytön jono Halloween-asuisia ihmisiä, joten päätettiin mennä sinne jonon vähän lyhennettyä. Kun päästiin sisään, meille selvisi että paikassa oli yliopiston yksityiskemut, jonne ei tietenkään päästy. Sen sijaan meidät ohjattiin baarin kellarikerroksen hämytilaan, jonne porukan ulkonäöstä päätellen kaikki luuserit tulee bailaamaan. Painuttiin aika sukkelaan takas pihalle, ja päätettiin että Nectoon ei ihan oikeesti enää koskaan mennä. 

Scorekeeper's

Oltiin jo tyyliin tallaamassa takas autolle, mut meidän viereen kurvas koulubussi täynnä bailaavia opiskelijoita. Päätettiin sit kysyä niiltä, minne meidän kannattaa suunnata juhlimaan ja saatiin neuvo et samaan baariin kun ne tietty! Mentiin sitten Scorekeeper's-nimiseen kuppilaan loppuillaksi. Paikka oli ihan tupaten täynnä opiskelijoita erilaisissa puvuissa. Mun häveliästä suomalaisluontoani arvelutti mun hameen lyhyys sen verran että puin sukkikset alle, mut amerikkalaiset nuoret naiset ei kyl hirveesti arastele näyttää paljasta pintaa. Eikä myöskään harrastaa dry-humpingilta näyttävää tanssimista jätkien kanssa tanssilattialla. Jorailtiin aikamme, mut meillä kaikilla oli seuraavana aamuna töitä niin hipsittiin kotiin päin puolenyön jälkeen.

Olin varma, että torstain työpäivä tulis olemaan tuskaa vähäisten yöunien takia. Ehkä olin jo yliväsymyksen puolella, mut meillä oli hauska päivä poikien kanssa. Illalla painuin superaikasin nukkumaan, että jaksaisin vielä perjantain duunipäivän ennen viikonloppua. Koska viime kerralla oli niin hauskaa, mentiin poikien kanssa taas Jungle Javaan apinoimaan. Aina kaikki ei kuitenkaan mee niinkun elokuvissa, vaan pojat sai hirveen itkupotkuraivarin kun oli aika lähtä kotiin. Tää nanny oli hyvin onnellinen kun työpäivä päättyi ja pääsin viikonlopun viettoon. Anais tuli kaksoisunivormussaan noutamaan mut, ja ajettiin keskustaan juttelemaan parin lasillisen merkeissä. Käytiin tsekkaamassa yks meille uusi paikka yliopiston läheltä, mut päädyttiin sit kuitenkin vaihtamaan paikkaa ja mentiin hyväksi havaitsemaamme olutbaariin Ashleysiin. Baarimikko heitti tuttavallisesti yläfemmat kun istuttiin tiskin ääreen ja tarjos mulle illan juomat. Illan mittaan se kävi vähän väliä kyselemässä et onhan meillä kaikki hyvin ja lähtiessä tuli vielä halaamaan. Ei vaan Kouvolan yössä moista tapahu!

"How much is 7 + 8? Name a vegetable?"

Ashleysistä lähettiin vielä Anaisin kanssa käymään moikkaamassa sen ystävää Halloween-bileisiin. Etsiskeltiin oikeeta taloa tovi, ja lopulta saavuttiin paikalle samaan aikaan poliisin kanssa. Naapurit oli soittanut poliisit paikalle metelin takia, joten jouduttiin odottelemaan vähän aikaa ulkosalla että talon omistaja sai asiansa selvitettyä poliisioffiseerien kanssa. Bileet sai kuitenkin luvan jatkua, joten mentiin sisälle ja löydettiin Anaisin kaveri. Meidän seuraan liittyi pari tän kaverin kaveria, joista toisen kanssa keskustelin periamerikkalaisesta puheenaiheesta: suomalaisista jääkiekkoilijoista. Koska porukka oli hälvennyt kemuista poliisien takia, lähdettiin tsekkaamaan toiset kemut vähän matkan päähän. Nää oli "brown partyt", eli intianamerikkalaisten bileet. Nää oli edellisista poiketen kerrostalokämpässä, mikä oli ihan tupaten täynnä, musiikki soi täysillä ja porukka tanssi pöydillä. Ei viivytty näissäkään kemuissa kovin kauaa, vaan palattiin autolle, heitettiin Anaisin kaverit kotiin ja jatkettiin matkaa Wisteria Lanelle nukkumaan.

The Crew

 Seuraavana aamuna vähän kirvelsi herätä kasin aikaan, mutta olin luvannut vahtia perheen nuorimmaista sillä välin kun Dayton oli karatessa Patin kanssa ja Jen kampaajalla. Syötiin Lachlanin kanssa aamupalaa ja pötköteltiin sohvalla telkkarin äärellä ja kateltiin piirrettyjä. Kun vapauduin vahdista, vetäsin tunnin powerpäiväunet, jotta jaksaisin suunnata keskustaan lounaalle tyttöjen kanssa. Oltiin sovittu, että tavataan Main Streetin kulmalla Starbucksin edessä puoli yhden aikaan, mut oltiin kaikki erinäisistä syistä myöhässä. Mä ja Ellen oltiin paikalla ensimmäisinä, ja muita odotellessa käytiin tsekkaamassa Thousand Little Villages niminen putiikki. Kauppa myy kehitysmaalaisten käsityöläisten tekemiä tuotteita - toisinsanoen hipin paratiisi. Oisin voinu ostaa KAIKEN sieltä, mut tyydyin vaan vaniljarooibosteehen. Kun saatiin koko kööri kasaan, päädyttiin pienen neuvottelun jälkeen intialaiseen ravintolaan. Valittiin tietty sellanen, missä oli vielä lounasbuffa auki ja syötiin itsemme tainnoksiin. Pyörittiin Anaisin kanssa vielä jonkun aikaa kaupoilla syömisurakan jälkeen ja mun hyvistä aikeista huolimatta mukaan tarttu pari paitaa Ragstoresta. Seuraava rahankäyttökohde odottikin mua auton tuulilasissa parkkisakon muodossa, nice! Onneks täällä parkkisakko ei oo yhtä paljon kun suomessa, joten selvisin parillakymmenellä dollarilla. Euroissa se tekis kuutisentoista. Kotiin päästyäni otin toiset voimapäikkärit ennen illan rientoja. 

Hangover Indian food

Thousand Little Villages

Illalla kävin noukkimassa Anaisin ja Jessican ja tultiin meille istumaan iltaa ennen keskustaan lähtöä. DJ Anais soitti hyvää musaa ja juotiin sivistyneesti vodkaa ja karpalomehua, kunnes Ellen vapautui töistä ja suunnattiin kimppataksilla keskustaan. Kiitos nautittujen alkumaljojen, tanssijalka vipatti aika huolella tona iltana. Luotiin monia uusia hauskoja mutta häpeänsekaisia muistoja tuona iltana. Aamuyön puolella palattiin mun luokse ja kömmittiin kolmestaan Jessin ja Ellen kanssa kanssa mun sänkyyn pikku prinsessaunille ennen kun ne lähti kotia kohti. Tai mun unet ei jääny ihan prinsessamittaan, toivotin hyvää matkaa ja käänsin kylkeä kun Jess ja Ell lähti ja heräsin vasta iltapäivällä. Hups. Illemmalla kävin Jessin kanssa Burger Kingissä yhdistetyllä aamiasella/lounaalla/illallisella, mut päivästä ei oo mitään sen kummempaa raportoitavaa kyllä. 

Goodnight/good morning

En jaksa kirjottaa ihan hirveetä romaanipäivitystä, joten teen seuraavaks jatko-osan viime viikon tapahtumista. Jos oon oikeen ahkera, postaan sen vielä myöhemmin tänään. Mutta, kaikkea hyvää sillä välin.