sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Denver

Mun travel monthin ensimmäinen reissu starttasi unettoman yön jälkeen, kun Ellen tuli hakemaan mut aamuviideltä.  Lentokentälle lähtiessä oli vielä ihan säkkipimeää, mutta lentokoneen rullatessa kiitoradalle päivä alkoi valjeta. Olin nukahtanut heti paikalleni istuessa, mutta onneksi satuin avaamaan silmät tässä vaiheessa, sillä aurinko alkoi just nousta taivaanrajasta. Lentokone nousi ilmaan sen mukana, enkä voinu muuta kun tuijottaa ulos otsa kiinni ikkunassa ja leuka jossain polvissa. Vaalenpunasten pilvenhattaroiden sekaan lentäminen oli varmaan kaunein näky mitä oon koskaan nähny. Kaiken kruunuksi reitti kulki vielä Ann Arborin yli, joten pääsin näkemään rakkaan kotikaupunkini ilmasta käsin.






Vaikka nukuin alkua lukuun ottamatta koko lennon, olin niin väsynyt Denveriin päästessä, että parkkeerasin lentokentän penkeille vielä nukkumaan. Kun siitä tokenin, hyppäsin bussiin kohti Denverin keskustaa. Maisemat Coloradossa oli hyvin erilaiset kun mitkään mun aiemmin näkemät: tasasta, tasasta, tasasta ja yhtäkkiä vuoret. Olin Denverissä couchsurfing-majoituksella,  ja mun ystävällinen isäntä tuli hakemaan mut bussiasemalta. Eka päivä Denverissä menikin mun couchsurfing-isäntien kanssa hengaillessa: käytiin pienessä naapurikaupungissa Goldenissa, juotiin kaljaa toisen cs-hostin työpaikalla saksalaistyylisessä panimossa ja käytiin tän kämppiksen kanssa vielä illallisella. Mulle on aina sattunut jotenkin hyvä tuuri mun couchsurfing-ihmisten kanssa, eikä Denver ollu poikkeus. Ihan mahtavaa porukkaa.

Golden

Prost !

matkalla illalliselle mun cs-host nosti mut tonne ylös turistikuvaa varten. autot vaan tööttäili ohi ajaessa :D
Seuraavana päivä lähdin itsenäiselle turistikierrokselle kaupunkiin. Otin menopeliksi city-pyörän, joita pystyi vuokraamaan pikkurahalla ympäri kaupunkia olevista pyöräparkeista ja palauttamaan mihin tahansa vastaavaan parkkiin. Pojat asui vaan 15 minuutin päässä keskustasta, joten pääsin sulavasti matkaan. Kiertelin keskustan pääkadulla, 16th Street Mallilla, poljin sieltä Denver Botanic Gardensiin katselemaan kaiken maailman kasveja ja kukkasia ja sieltä pyöräilin edelleen kaupungin toiselle puolelle kaupungin isoon puistoon. Mietin etukäteen, mitenhän yksin matkaaminen ja turisteilu sujuisi, mut se olikin mulle oikein sopivaa: sain seikkailla missä ja mihin tahtiin halusin, pysähtyä ottamaan kuvia niin paljon ja usein kun sielu sieti ja lepäillä silloin kun huvittaa. Päivä oli vielä säänkin puolesta täydellinen: aurinko paistoi ja lämpöä oli lähemmäs 30 astetta.

16th Street Mall

Botanic Gardens

Botanic Gardens

Mun menopeli

City Park
Päivän päätteeksi käytiin mun cs-hostin kanssa vielä yksillä. Se oli valinnut kohteeksi tosi siistin baarin, joka näytti ulkopuolelta kirjakaupalta. Aulassakaan ei ollut muuta kuin kirjahyllyjä, mut yks niistä olikin salaovi mikä aukes vanhanaikasen näköseen ja hämärään, snobiin salabaariin. Istuttiin tiskille ja katottiin kun baarimikko sekotti meille drinkit. Aika taidetta sekin laji. En yleensä perusta sen kummemmin mistään hienoista drinkeistä, mut noi juomat oli kyl ihan älyttömän hyviä.

iltanäkymii
Mun viimenen kokonainen päivä Denverissä alkoi aikasin aamulla: lähettiin mun cs-hostin ja sen kaverin kanssa vuorille kiipeilemään! Mun couchsurfing-isäntä oli profiilissaan kertonut olevansa kiipeilyohjaaja, niin olin jo majoituksesta kysellessä ilmoittanut toiveeni päästä kiipeilemään – minkä tää kaveri superystävällisenä toteutti. Ajettiin Denveristä ehkä puolen tunnin päähän, parkkeerattiin auto tien laitaan ja kavuttiin jalkasin kiipeilyreittien äärelle. Maisemat oli huikeat: meidän spotti oli kahden vuorenrinteen välissä virtaavan pienen joen äärellä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Coloradosta sanotaankin, että siellä on 300 aurinkoista päivää vuodessa. Kiipeiltiin kaksi eri reittiä. Kumpaakaan en päässyt ihan puhtaasti ylös, mutta kokeilemaan pääsy oli itsessään jo tosi mahtavaa.

matkalla kohteeseen



nää maisemat !



siel mennää. Jihuu !
Denveriin palattuamme mä suuntasin taas keskustaan: tällä kertaa tapaamaan suomalaista au pairia, jonka kanssa aikanaan lennettiin samaan aikaan training schooliin vuoden alussa. Ei ehditty kovin kauaa viettää aikaa kaupungilla, mut oli jännää päästä vaihtamaan kuulumisia kun molemmilla oli vuosi jenkkielämää takana. Mun viimeisen illan kunniaksi mentiin mun molempien couchsurfing-kämppisten ja heidän kiipeiljäkaverin kanssa syömään. Valittiin ravintola, jonka kattoterassilta oli uskomaton näkymä Platte-joen yli Denverin keskustaan. Mulle iski älytön tosiamerikkalaisen burgerin himo, joten tilasin hampparin ankkapekonilla ja biisonipihvillä. Nomnom. Tää oli ihana viimenen ilta: upee maisema kaupungin valoista, hyvää ruokaa, hyvää olutta ja hyvää seuraa. En ois oikeestaan malttanu lähtä pois seuraavana aamuna!

kämäpokkarin kämäkuva

jätin itestäni muiston :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti