Vaikka mun vapaa kuukausi alkoi jo paria päivää aikaisemmin,
mun lomailu todella alkoi kun isäntäperhe ja Lara lähtivät Kansasiin lomalle ja
mä jäin taloon kissavahdiksi. Mun oli alun perin tarkotus päästä tälle
reissulle mukaan, ja mua vähän harmittikin etten päässyt näkemään Patin
vanhempien farmia. Mut kyl vaan tuntu luksukselta kaiken kesän hässäkän jälkeen
ottaa vaan rennosti yksin kotona viikon verran!
 |
| viikon asukokonaisuus |
Viikon aikana en tosiaan tehnyt mitään sen kummempaa. Otin
erittäin rennosti (suurin osa viikosta tais mennä yökkäreissä), kirjottelin
blogia ja tein taustatutkimusta mun tulevista matkakohteista. Tänä aikana
pääsin myös viettämään viimesiä kertoja aikaa mun tärkeiden amerikanihmisten
kanssa. Yhtenä iltana ajettiin Jessican ja Ellenin kanssa viimeistä kertaa
yhdessä Detroitiin Belle Islelle jättämään hyvästejä. Meillä oli täydellinen
ajoitus: ehdittiin paikalle just ennen auringonlaskua. Laitettiin auto parkkiin
ja käveltiin saaren rantaan, josta oli mahtava näkymä Detroitin kaupunkiin.
Auringon laskiessa kaupungin taakse Jessica otti viimeisiä valokuvia ja sitten
vaan istuttiin puistonpenkillä tippa linssissä tuijottamassa maisemaa.
Lähdettiin matkaan ennen kuin tuli täysin pimeää, sillä oltiin kuitenkin
Detroitissa… Keskiviikkona me ajettiin Ellenin kanssa Jessi Toledon
lentokentälle ja jouduttiin taas sanomaan hyvästit yhdelle läheisimmistä
ystävistämme.
 |
| Kyl se Jessi vaan osaa! |
Hektisen kesän jälkeen viikon tyhjäntoimittaminen tuntui
suorastaan kummalliselta. Viikon loppuun mennessä olin jo ihan kyllästynyt
touhuun. Viikonloppuna juhlin viimeistä kertaa Ann Arborissa, ensin saksalaisen
invaasion kanssa (eli saksalaisten insinöörikavereiden kanssa) ja
lauantaina olikin mun egyptiläisen kaverin synttärit. Olin lähdössä
sunnuntaiaamuna viiden aikaan matkaan, joten ajattelin että meen vaan etkoille
sanomaan onnentoivotukset ja hipsin sit vähin äänin kotiin pakkaamaan. Saavuin
paikalle kahvimukin kanssa, mikä kummastutti kovasti kaikkia. Yritin päästä
lähtemään hyvissä ajoin, mut kaverit ei ottanu tätä kuuleviin korviinsa eikä
päästäny mua lähtemään ennen kun suostuin lähtemään ees käymään baarissa niiden
kanssa. Loppujen lopuksi pääsin kotiin kolmen jälkeen alottamaan pakkaamisen.
Vaikka yöunet menikin, oli se todella sen arvosta. Gotta love Ann Arbor.
 |
| näis kemuissa vietiin crazy dancing ihan uusille leveleille :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti